Elämänkaari voidaan jakaa karkeasti neljään osaan.
Lapsuus (0-12)
- kasvu ja kehitys
- yksilöllisyyden rakentuminen
- vanhemmilla suuri vastuu itsetunnon kehityksessä
- kavereiden merkitys korostuu
- harrastukset tukevat kehitystä
Nuoruus (12-18)
- minäkuvan rakentuminen
- itsenäisen elämän opettelu
- roolimuutokset
- koulutus
- perhemuotojen muutokset mm. erot
Aikuisuus (18-64)
- rakkaus
- huolenpito
- perheen perustaminen - vanhemmuus
- elämän jäsentyminen
- vastuun ottaminen
- taloudellinen itsenäisyys
- itsetuntemus prosessin lisääntyminen
Vanhuus (64- )
- sisäiset arvot
- viisaus
- muuttuneet roolit - pois työelämästä
- keholliset muutokset
- luopuminen
Ihmisen kehitys ja muutos ovat sopeutumista ympäristöstä tuleviin paineisiin. Yksilön kapinointi muuttaa vallitsevaa käsitystä elämänkaaren kulusta. Nyky-yhteiskunnassa monet avioituvat vasta myöhään ja saattavat vaihtaa ammattia vielä keski-iässä. Työttömyys vaikeuttaa elämää ja vanhuksetkin voivat vielä opiskella ja jatkaa esim. yritystoimintaa.
tiistai 15. joulukuuta 2015
keskiviikko 2. joulukuuta 2015
Allergia
Allergiassa elimistö puolustautuu suhteettoman voimakkaasti allergiaa aiheuttavaa tekijää vastaan. Allergian aiheuttajaa kutsutaan allergeeniksi. Allergeeneja ovat esimerkiksi pölyhiukkaset, homeitiöt, eläinten hilseilevät ihosolut, siitepöly ja ruoka-aineet. Allergiat jaetaan kahteen päätyyppiin, nopeisiin ja hitaisiin allergioihin. Nopeassa allergiassa oireet alkavat nopeasti muutamassa minuutissa siitä kun allergeeni on tullut elimistöön. Hitaassa allergiassa ensi oireet alkavat vasta tuntien/päivien jälkeen siitä kun allergeeniä on joutunut elimistöön.
Nopeaa allergiaa kutsutaan atopiaksi. Elimistössä syntyy silloin erilaisia vasta-aineita, kuten siitepölyä tai ruoka-aineita kohtaan. Syöttösolujen pintaan kiinnittyy vasta-aineita. Vasta-aineet reagoivat allergian aiheuttajan kanssa, tämän seurauksena syöttösolusta vapautuu histamiinia ja muita verisuoniin vaikuttavia ja tulehdussoluja kutsuvia aineita. Nopean allergian oireita ovat allerginen nuha, kutina, nokkosihottuma, allerginen silmätulehdus, allerginen astma, atooppinen ekseema, ruoka-allergiasta johtuvia vatsavaivoja ja äkillinen yliherkkyysreaktio.
Itselläni on siitepölyallergia ja siihen liittyvät myös omena-, päärynä- ja porkkana-allergia niin sanotun ristiallergian kanssa. Itselläni on myös "pahoina" siitepölykausina allerginen astma. Tänä vuonna on mielestäni ollut paljon allergeenejä verrattuna esimerkiksi viime vuoteen, mutta olen selvinnyt tästä käyttäen heinixiä, silmätippoja ja nenäsumutetta.
Hitaasta allergiasta suurin osa on kosketusallergiaa. Se on harvinaisempaa kuin nopea allergia. Kosketus allergian kehittyminen kestää viikkoja tai jopa vuosia. Kosketusallergeenejä ovat esimerkiksi hajusteet ja kumikemikaalit. Hitaan allergian oireita ovat kutina, punoitus, hilseily ja lievä turvotus.
Nopeaa allergiaa kutsutaan atopiaksi. Elimistössä syntyy silloin erilaisia vasta-aineita, kuten siitepölyä tai ruoka-aineita kohtaan. Syöttösolujen pintaan kiinnittyy vasta-aineita. Vasta-aineet reagoivat allergian aiheuttajan kanssa, tämän seurauksena syöttösolusta vapautuu histamiinia ja muita verisuoniin vaikuttavia ja tulehdussoluja kutsuvia aineita. Nopean allergian oireita ovat allerginen nuha, kutina, nokkosihottuma, allerginen silmätulehdus, allerginen astma, atooppinen ekseema, ruoka-allergiasta johtuvia vatsavaivoja ja äkillinen yliherkkyysreaktio.
Itselläni on siitepölyallergia ja siihen liittyvät myös omena-, päärynä- ja porkkana-allergia niin sanotun ristiallergian kanssa. Itselläni on myös "pahoina" siitepölykausina allerginen astma. Tänä vuonna on mielestäni ollut paljon allergeenejä verrattuna esimerkiksi viime vuoteen, mutta olen selvinnyt tästä käyttäen heinixiä, silmätippoja ja nenäsumutetta.
Hitaasta allergiasta suurin osa on kosketusallergiaa. Se on harvinaisempaa kuin nopea allergia. Kosketus allergian kehittyminen kestää viikkoja tai jopa vuosia. Kosketusallergeenejä ovat esimerkiksi hajusteet ja kumikemikaalit. Hitaan allergian oireita ovat kutina, punoitus, hilseily ja lievä turvotus.
Lähteet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00561
http://www.iltalehti.fi/allergia/
perjantai 20. marraskuuta 2015
Ihmisen taistelu mikrobeja vastaan
Ihmisen elimistö tarjoaa erinomaisen kasvualustan monenlaisille mikrobeille. Suurin osa ihmiseen tulevista mikrobeista on vaarattomia. Osa taas erittäin haitallisia erittämiensä myrkkyjen takia.
Elimistön puolustus voidaan jakaa kolmeen osaan, ulkoiseen ja kahteen eri sisäiseen puolustukseen. Ulkoiseen puolustukseen kuuluu kaikki se mikä yrittää estää mikrobeja pääsemästä kehoon sisään eli iho ja limakalvot sekä ruoansulatuskanava.
Iholla elää monia ihmisille vaarattomia bakteereita, jotka pystyvät estämään ihmisille haitallisten bakteerien lisääntymisen. Ihon ja limakalvojen eritteet mm. hiki ja lima, ovat myös tärkeä osa puolustusta.
Sisäiseen puolustukseen kuuluvat syöjäsolut, jotka tuhoavat ja hajottavat elimistölle vieraita, infektoituneita ja vaurioituneita soluja. Tulehdusreaktiot ovat myös osa sisäistä puolustusta. Lisäksi on vielä useita erilaisia proteiineja eli valkuaisaineita, jotka toimivat vasta- ja viestintäaineina mikrobeja kohdatessaan.
Antibioottien tarkoituksena on estää bakteerin normaalia toimintaa ja lisääntymistä vahingoittamatta kudoksen soluja. Jokaisella antibiootilla on oma tapansa vaikuttaa bakteerin toimintaan. Esimerkiksi penisilliini estää bakteerin soluseinämän rakentumista. Antibiootit eivät tehoa viruksiin, koska niillä ei ole keinoa vaikuttaa viruksen toimintoihin: virus ei ole elävä organismi, eikä sillä ole bakteerien aineenvaihduntaa. Lisäksi se on suojassa kudoksen solujen sisällä. On olemassa viruslääkkeitä, jotka hidastavat virusten lisääntymistä. Mutta ne eivät estä sitä kokonaan. Virusten leviämistä ehkäistään rokotteilla, jotka saavat ihmisen oman immuunipuolustuksen rakentamaan vastustuskyvyn virusta vastaan jouduttuaan rokotteen avulla tekemisiin esimerkiksi viruksen proteiinikuoren kappaleiden kanssa.
Elimistön puolustus voidaan jakaa kolmeen osaan, ulkoiseen ja kahteen eri sisäiseen puolustukseen. Ulkoiseen puolustukseen kuuluu kaikki se mikä yrittää estää mikrobeja pääsemästä kehoon sisään eli iho ja limakalvot sekä ruoansulatuskanava.
Iholla elää monia ihmisille vaarattomia bakteereita, jotka pystyvät estämään ihmisille haitallisten bakteerien lisääntymisen. Ihon ja limakalvojen eritteet mm. hiki ja lima, ovat myös tärkeä osa puolustusta.
Sisäiseen puolustukseen kuuluvat syöjäsolut, jotka tuhoavat ja hajottavat elimistölle vieraita, infektoituneita ja vaurioituneita soluja. Tulehdusreaktiot ovat myös osa sisäistä puolustusta. Lisäksi on vielä useita erilaisia proteiineja eli valkuaisaineita, jotka toimivat vasta- ja viestintäaineina mikrobeja kohdatessaan.
Antibioottien tarkoituksena on estää bakteerin normaalia toimintaa ja lisääntymistä vahingoittamatta kudoksen soluja. Jokaisella antibiootilla on oma tapansa vaikuttaa bakteerin toimintaan. Esimerkiksi penisilliini estää bakteerin soluseinämän rakentumista. Antibiootit eivät tehoa viruksiin, koska niillä ei ole keinoa vaikuttaa viruksen toimintoihin: virus ei ole elävä organismi, eikä sillä ole bakteerien aineenvaihduntaa. Lisäksi se on suojassa kudoksen solujen sisällä. On olemassa viruslääkkeitä, jotka hidastavat virusten lisääntymistä. Mutta ne eivät estä sitä kokonaan. Virusten leviämistä ehkäistään rokotteilla, jotka saavat ihmisen oman immuunipuolustuksen rakentamaan vastustuskyvyn virusta vastaan jouduttuaan rokotteen avulla tekemisiin esimerkiksi viruksen proteiinikuoren kappaleiden kanssa.
keskiviikko 18. marraskuuta 2015
Kihti
Kihti on tauti, jossa vereen kertyy runsaasti virtsahappoa. Tämä aiheuttaa kiteytyessään tulehdusreaktion kudoksiin.
Akuutti kihtikohtaus ilmaantuu usein yöllä. Sairastunut nivel on arka ja sen seutu on punoittava ja turvonnut. Tavallisesti ensimmäisenä sairastuu isovarpaan tyvinivel. Oireet alkavat yleensä keski-iässä ja suurin osa sairastuneista on miehiä. Kihtipotilaan tulisi välttää runsaasti puriineja sisältäviä ravintoaineita mm. anjovista, sardiineja, maksaa ja munuaisia.
Jääpussilla voidaan helpottaa kipeää kihtiniveltä. Myös lepo auttaa sekä painonpudotus.
Tulehduskipulääkkeet auttavat aika tehokkaasti.
Kihti on nykyisin Suomessa eräs yleisimmistä niveltaudeista. 1-4 miestä tuhannesta sairastuu kihtiin. Tärkein syy kihdin lisääntymiseen on nesteenpoistolääkkeiden käyttö. Muita syitä ovat alkoholin käytön lisääntyminen ja ruokailu tottumusten muutokset.
Akuutti kihtikohtaus ilmaantuu usein yöllä. Sairastunut nivel on arka ja sen seutu on punoittava ja turvonnut. Tavallisesti ensimmäisenä sairastuu isovarpaan tyvinivel. Oireet alkavat yleensä keski-iässä ja suurin osa sairastuneista on miehiä. Kihtipotilaan tulisi välttää runsaasti puriineja sisältäviä ravintoaineita mm. anjovista, sardiineja, maksaa ja munuaisia.
Jääpussilla voidaan helpottaa kipeää kihtiniveltä. Myös lepo auttaa sekä painonpudotus.
Tulehduskipulääkkeet auttavat aika tehokkaasti.
Kihti on nykyisin Suomessa eräs yleisimmistä niveltaudeista. 1-4 miestä tuhannesta sairastuu kihtiin. Tärkein syy kihdin lisääntymiseen on nesteenpoistolääkkeiden käyttö. Muita syitä ovat alkoholin käytön lisääntyminen ja ruokailu tottumusten muutokset.
Mielenterveyden määrittelyä
Mieleltään terve ihminen on minun mielestäni sellainen, joka hyväksyy itsensä, on elämän haluinen, selviytyy itsenäisesti päivän asioista ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun oireet rajoittavat toimintakykyä jollain tavalla.
Asioita jotka vaikuttavat positeevisesti mielenterveyteen ovat esimerkisi itsensä hyväksyminen, halu kehittyä, ystävät ja läiheiset ihmiset, turvallinen ympäristö, mielekäs toiminta ja fyysisestä terveydestä huolehtiminen. Asioita jotka vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyteen ovat kiire, vähäinen uni, stressi, pettymykset, krooninen kipu tai joku vamma, läheisen kuolema, yksinäisyys ja suuret elämän muutokset.
Asioita jotka vaikuttavat positeevisesti mielenterveyteen ovat esimerkisi itsensä hyväksyminen, halu kehittyä, ystävät ja läiheiset ihmiset, turvallinen ympäristö, mielekäs toiminta ja fyysisestä terveydestä huolehtiminen. Asioita jotka vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyteen ovat kiire, vähäinen uni, stressi, pettymykset, krooninen kipu tai joku vamma, läheisen kuolema, yksinäisyys ja suuret elämän muutokset.
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
Nivelrikko
Nivelrikko on ihmisen yleisin nivelsairaus, jonka keskeisimmät muutokset ovat nivelruston rappeutuminen ja nivelruston reuna-alueilla tapahtuva uuden luun kasvaminen.
Vanheneminen (yli 40v), raskas työ, niveliä kuormittava urheilu, ylipaino, nivelten vammat ja tulehdukset sekä perinnöllinen taipumus ovat tärkeimmät nivelrikon aiheuttajat.
Tulehdus on merkittävin syy nivelen kipeytymiseen. Yleensä pahinta kipu on levon jälkeen liikkeelle lähtiessä. Kun sairaus etenee, nivelten liikerata pienenee.
Nivelrikkoa ei voi parantaa. Hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä. Joskus joudutaan ruiskuttamaan ärtyneeseen ja turvonneeseen niveleen kortisonivalmisteita. Polviin käytetään kukonhelttauutetta ruiskeena. Tehokkain lääketieteellinen hoito on tekonivelleikkaus, jossa sairastunut nivel poistetaan ja tilalle laitetaan tekonivel.
Fysioterapia, liikunta, voimistelu sekä akupunktio saattavat lievittää kipua ja voivat pitää nivelet liikkuvina ja lihakset kunnossa. Myös kylmä kääre voi joskus helpottaa. Painonhallinta on tärkeä osa hoitoa.
Nivelrikkoa tavataan lähes kaikilla eläkeikäisillä.
Vanheneminen (yli 40v), raskas työ, niveliä kuormittava urheilu, ylipaino, nivelten vammat ja tulehdukset sekä perinnöllinen taipumus ovat tärkeimmät nivelrikon aiheuttajat.
Tulehdus on merkittävin syy nivelen kipeytymiseen. Yleensä pahinta kipu on levon jälkeen liikkeelle lähtiessä. Kun sairaus etenee, nivelten liikerata pienenee.
Nivelrikkoa ei voi parantaa. Hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä. Joskus joudutaan ruiskuttamaan ärtyneeseen ja turvonneeseen niveleen kortisonivalmisteita. Polviin käytetään kukonhelttauutetta ruiskeena. Tehokkain lääketieteellinen hoito on tekonivelleikkaus, jossa sairastunut nivel poistetaan ja tilalle laitetaan tekonivel.
Fysioterapia, liikunta, voimistelu sekä akupunktio saattavat lievittää kipua ja voivat pitää nivelet liikkuvina ja lihakset kunnossa. Myös kylmä kääre voi joskus helpottaa. Painonhallinta on tärkeä osa hoitoa.
Nivelrikkoa tavataan lähes kaikilla eläkeikäisillä.
keskiviikko 11. marraskuuta 2015
Terve vai sairas kansa
Kansantaudeiksi kutsutaan tauteja, jotka ovat todella yleisiä jossakin maassa.
Suomalaisten kansantauteja ovat verenkiertoelinten sairaukset, syöpäsairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, mielenterveyden häiriöt, diabetes ja hengityselinten sairaudet.
Sepelvaltimotauti:
Sepelvaltimotauti aiheutuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sepelvaltimoiden tehtävä on pitää huolta sydänlihaksen hapensaannista ja ravitsemuksesta, mutta sepelvaltimon tukos estää hapensaannin ja lihas vaurioituu. Sepelvaltimot sijaitsevat sydämen pinnalla. Kela maksaa suomessa 180 000 henkilölle korvausta sepelvaltimotaudin lääkkeistä mutta sairastavien määrä on pienentynyt. Esimerkiksi elämäntapojen muutos on isona syynä sairastavien vähenemiseen. Sepelvaltimotauti on todella yleinen kuolinsyy, noin 10 000 suomalaista kuolee siihen vuosittain. Miehiä ja naisia kuolee noin saman verran sepelvaltimotautiin.
Sepelvaltimotauti johtuu valtimonkovettumataudista.
Tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine ja diabetes.
Oireena on yleensä rintakipu, jonka huomaa kun rasittaa itseään fyysisesti kun pulssi nousee. Kipu tuntuu rinnassa puristavana ja ahdistavana. Mutta kivun pitäisi loppua levossa muutamassa minuutissa. Oireena voi olla myös hengenahdistus.
Sepelvaltimotaudin etenemistä voidaan ehkäistä vähentämällä riskitekijöitä joita ovat esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine ja kohonnut veren kolesteroliarvo.
Sepelvaltimotaudin oireita voidaan hoitaa myös reseptilääkkeillä.
Suomalaisten kansantauteja ovat verenkiertoelinten sairaukset, syöpäsairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, mielenterveyden häiriöt, diabetes ja hengityselinten sairaudet.
Sepelvaltimotauti:
Sepelvaltimotauti aiheutuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sepelvaltimoiden tehtävä on pitää huolta sydänlihaksen hapensaannista ja ravitsemuksesta, mutta sepelvaltimon tukos estää hapensaannin ja lihas vaurioituu. Sepelvaltimot sijaitsevat sydämen pinnalla. Kela maksaa suomessa 180 000 henkilölle korvausta sepelvaltimotaudin lääkkeistä mutta sairastavien määrä on pienentynyt. Esimerkiksi elämäntapojen muutos on isona syynä sairastavien vähenemiseen. Sepelvaltimotauti on todella yleinen kuolinsyy, noin 10 000 suomalaista kuolee siihen vuosittain. Miehiä ja naisia kuolee noin saman verran sepelvaltimotautiin.
Sepelvaltimotauti johtuu valtimonkovettumataudista.
Tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine ja diabetes.
Oireena on yleensä rintakipu, jonka huomaa kun rasittaa itseään fyysisesti kun pulssi nousee. Kipu tuntuu rinnassa puristavana ja ahdistavana. Mutta kivun pitäisi loppua levossa muutamassa minuutissa. Oireena voi olla myös hengenahdistus.
Sepelvaltimotaudin etenemistä voidaan ehkäistä vähentämällä riskitekijöitä joita ovat esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine ja kohonnut veren kolesteroliarvo.
Sepelvaltimotaudin oireita voidaan hoitaa myös reseptilääkkeillä.
sunnuntai 24. toukokuuta 2015
Liikunnan terveysvaikutukset
Kaikki tarvitsevat liikuntaa. Liikkuessa vahvistuu luusto ja lihakset. Sydämen ja keuhkojen sekä verenkierron toiminta tehostuvat. Kun liikkuu tarpeeksi paino pysyy kurissa ja monien sairauksien vaaraa pienenee. Liikunnalla pystytään ehkäistä joitakin sairauksia ja se on hyvä lääke monien sairauksien hoitoon.
Keskittymiskyky ja muisti parantuvat liikunnan vaikutuksesta. Nukahtaminen on helpompaa ja unen laatu parempaa. Näin liikunta auttaa uusien asioiden oppimisessa ja muistamisessa. Liikunta parantaa useasti itsetuntoa ja mielialaa. Jokaisella pitäisi olla liikuntaan liittyvä harrastus, koska se pitää hyvässä kunnossa ja antaa uusia kavereita.
Luut ovat ihmisen sisäinen tukiranka ja ne mahdollistavat pystyasennossa seisomisen ja liikkumisen. Pallopelit, jumppa sekä juoksu- ja hyppylajit parantavat luustoa.
Liikunta vaikuttaa lihaksiin monella tavalla se lisää kestävyyttä, voimaa ja tehoa. Lihaksiston takia ihminen liikkuu ja hallitsee kehon osien liikkeitä. Kuntosaliharjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu parantavat lihaskuntoa.
Tärkeää on myös venyttely. Se lisää liikkuvuutta ja lihasten kimmoisuutta sekä parantaa palautumiskykyä.
Liikunnasta on myös haittavaikutuksia. Liian rasittavasta treenistä voi syntyä rasitusvammoja, ylikunto tai joskus harvoin jopa kuolema. Tämän takia liikunnan kuormittuvuutta tullee lisätä vähän kerralla.
Säännöllinen liikunta tiivistettynä
- vähentää kehon ylimääräisen rasvan määrää
- alentaa kohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksiin
- vahvistaa luita ja lihaksia
- parantaa ryhtiä ja kuntoa
- vähentää ummetusta
- kohentaa mielialaa ja rentouttaa
- parantaa kehontuntemusta
- antaa voimia arkeen
- tuo paremman unen
- lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista
- hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä
- parantaa lievän ja kohtalaisen masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita.
Lähteet:
http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934#s2
http://www.sydanliitto.fi/saannollisen-liikunnan-terveysvaikutukset#.VWGcQWzGOM8
http://fi.wikipedia.org/wiki/Venyttely
lauantai 23. toukokuuta 2015
Kuinka kasvatat Pikku-Jaakon
Kun Pikku-Jaakko tulee kotiin, sen ensimmäiset viikot ovat yhteiselämänne kannalta erittäin tärkeitä. Se oppii luottamaan sinuun laumanjohtajana ja imee itseensä paljon vaikutteita ja oppeja tavallisissa arkielämän tilanteissa. Kun kasvatat Pikku-Jaakkosi rakkaudella ja opetat sille kotisi säännöt saat Pikku-Jaakon myötä elämääsi laatua. Saat moninkertaisesti takaisin kaiken siihen panostamasi.
Ennen Pikku-Jaakon tuloa on hyvä miettiä, mitkä säännöt haluat sille opettaa. Pikku-Jaakko olettaa laumansa johtajan olevan rauhallinen ja määrätietoinen. Kun käyttäydyt niin, Pikku-Jaakkosi luottamus sinuun ja kykyysi johtaa säilyy.
Monet asiantuntijat antavat uudelle omistajalle ohjeet Pikku-Jaakon hoidosta ja ruokinnasta. Alkuajan kysymyksissä kannattaakin aina ensin kääntyä asiantuntijan puoleen, sillä hän tuntee pennut parhaiten. Hän on myös nähnyt Pikku-Jaakkosi alkuvaiheet.
Heti kun rokotukset ovat kunnossa Pikku-Jaakkosi on valmis tutustumaan erilaisiin ympäristöihin ja toisiin ihmisiin. Näin siitä tulee mahdollisimman rohkea ja sosiaalinen. Se saa myös hyvän lähtökohdan kasvaa yhteiskuntakelpoiseksi Jaakoksi.
Lähteet:
Iloinen pentu
Oma tieto
Ennen Pikku-Jaakon tuloa on hyvä miettiä, mitkä säännöt haluat sille opettaa. Pikku-Jaakko olettaa laumansa johtajan olevan rauhallinen ja määrätietoinen. Kun käyttäydyt niin, Pikku-Jaakkosi luottamus sinuun ja kykyysi johtaa säilyy.
Monet asiantuntijat antavat uudelle omistajalle ohjeet Pikku-Jaakon hoidosta ja ruokinnasta. Alkuajan kysymyksissä kannattaakin aina ensin kääntyä asiantuntijan puoleen, sillä hän tuntee pennut parhaiten. Hän on myös nähnyt Pikku-Jaakkosi alkuvaiheet.
Heti kun rokotukset ovat kunnossa Pikku-Jaakkosi on valmis tutustumaan erilaisiin ympäristöihin ja toisiin ihmisiin. Näin siitä tulee mahdollisimman rohkea ja sosiaalinen. Se saa myös hyvän lähtökohdan kasvaa yhteiskuntakelpoiseksi Jaakoksi.
Lähteet:
Iloinen pentu
Oma tieto
keskiviikko 20. toukokuuta 2015
Unen merkitys
Unen aikana keho palautuu päivän rasituksesta se on myös tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta. Uni huoltaa aivoja sekä kehoa, esim. oppimiseen ja muistamiseen tarvitaan riittävää nukkumista, hormonien ja valkuaisaineiden tuotanto lisääntyy kun nukkuu. Liian vähäinen uni näkyy väsymyksenä, keskittymiskyvyn alenemisena, rauhattomuuden lisääntymisenä ja ärtyisyytenä ihmisen käyttäytymisessä.
Unessa on kaksi päälajia: perus- ja vilkeuni. Näistä käytetään nimitystä non-REM-uni ja REM-uni.
Leikki-ikäisen lapsen pitäisi nukkua 10–13 tuntia vuorokaudessa.
Murrosikäisen nuoren pitää nukkua n.10 tuntia yössä.
Jokaisella on erilainen keho. Parhaiten nukut, kun sänky on oikeanlainen sinulle. Silloin nukut paremmin. Huono sänky, varsinkin liian löysä patja tai huono tyyny saattavat olla syynä selkä- ja niskakipuihin sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin.
Unen tehtävät tiivistettynä:
• Palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut.
• Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.
• Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.
• Palauttaa henkisen voiman ja vireyden.
• Auttaa käsittelemään tunteita.
• Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä.
Lähteet:
http://www.neuvoset.com/Unen_merkitys
http://www.energiakeskus.com/energiasivut/symboliikka/unet.PHP
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/nuori/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/taapero/
Unessa on kaksi päälajia: perus- ja vilkeuni. Näistä käytetään nimitystä non-REM-uni ja REM-uni.
- Non-REM-uni on jaettu kolmeen syvyysluokkaan, ja sitä kuvaillaan rauhalliseksi uneksi. Unijakson alussa tulevien syvimpien vaiheiden aikana herääminen on vaikeaa tai mahdotonta.
- REM-univaiheessa elimistö toimii vilkkaasti. REM-unessa ihmisille tulee nopeita silmänliikkeitä sekä unennäkö on vilkkaimmillaan. REM-unessa tapahtuu nykiviä raajaliikkeitä, mutta ei muuta motoriikkaa.
Leikki-ikäisen lapsen pitäisi nukkua 10–13 tuntia vuorokaudessa.
Murrosikäisen nuoren pitää nukkua n.10 tuntia yössä.
Jokaisella on erilainen keho. Parhaiten nukut, kun sänky on oikeanlainen sinulle. Silloin nukut paremmin. Huono sänky, varsinkin liian löysä patja tai huono tyyny saattavat olla syynä selkä- ja niskakipuihin sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin.
Unen tehtävät tiivistettynä:
• Palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut.
• Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.
• Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.
• Palauttaa henkisen voiman ja vireyden.
• Auttaa käsittelemään tunteita.
• Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä.
Lähteet:
http://www.neuvoset.com/Unen_merkitys
http://www.energiakeskus.com/energiasivut/symboliikka/unet.PHP
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/nuori/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/taapero/
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Bulimia
Bulimialla tarkoitetaan ruoan ahmintakohtauksia. Kohtauksille tyypillistä on suuren ruokamäärän syöminen aika lyhyessä ajassa ja tunne syömisen hallinnan puutteesta,jonka jälkeen yleensä itse aiheutetaan oksentaminen.
Bulimia saattaa olla stressin tai mielialojen takia tuleva kohtaus. Melkein aina bulimia on kuitenkin oire syömishäiriöstä.
Ahmimishäiriölle tyypillistä on kahdesti viikossa tulevat ahmimiskohtaukset ja niiden seurauksena oksentelu ja muut keinot välttää lihomista. Häiriölle on olennaista lihavuuden pelko. Välttääkseen ahmimiskohtausten seurauksena tulevaa lihomista, ahmimishäiriötä sairastavat oksentelevat ja käyttävät aika paljon tai jopa väärin ulostuslääkkeitä. Painonnousun välttämiseksi myös liikutaan ja paastotaan vaikka väkisin.
Ahmimishäiriö on lisääntynyt syömishäiriö viime vuosien aikana. Yleensä se on teini tyttöjen ja nuorten naisten häiriö. Häiriö voi alkaa epäonnistuneen laihdutusyrityksen seurauksena. Jatkuva oksentelu aiheuttaa pahoinvointia, hammasvaivoja
, ruokatorven refluksitautia, anemiaa, elimistön dehydraatiota, hyponatremiaa sekä turvotusta poskissa, monesti myös ummetuksesta ja vatsan toimintahäiriöistä. Naisilla kuukautiset saattavat jäädä väliin.
Itsehoidossa on tärkeetä lopettaa väkisin laihduttaminen, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi ovat tärkeitä. Pysyvien ruokailumuutosten toteuttamista vaikeuttaa pelko painon noususta. Laihduttamisyrityksiin sisältyvä näläntunne lisää ruoan ajattelua, jolloin ahmintakynnys pienenee. Ahminta ja oksentelu muodostavat itseään ylläpitävän kierteen. Tämän takia teveellisen ruokavalion ja säännöllisen ruokailurytmin noudattaminen on tärkeä osa itsehoitoa.
Bulimiasta kärsivän kannattaa välttää punnitusta sekä vartalonsa katselemista tai liika juoksemista tai liian kovaa harjoittelua. Eristäytyminen lisää pakonomaista syömistä. Rentoutusmenetelmät kuten jooga ja muut ninja lajit voivat vähentää bulimian taustalla olevaa psyykkistä stressiä ja siten vähentää alttiutta ahmimiseen.
Bulimia saattaa olla stressin tai mielialojen takia tuleva kohtaus. Melkein aina bulimia on kuitenkin oire syömishäiriöstä.
Ahmimishäiriölle tyypillistä on kahdesti viikossa tulevat ahmimiskohtaukset ja niiden seurauksena oksentelu ja muut keinot välttää lihomista. Häiriölle on olennaista lihavuuden pelko. Välttääkseen ahmimiskohtausten seurauksena tulevaa lihomista, ahmimishäiriötä sairastavat oksentelevat ja käyttävät aika paljon tai jopa väärin ulostuslääkkeitä. Painonnousun välttämiseksi myös liikutaan ja paastotaan vaikka väkisin.
Ahmimishäiriö on lisääntynyt syömishäiriö viime vuosien aikana. Yleensä se on teini tyttöjen ja nuorten naisten häiriö. Häiriö voi alkaa epäonnistuneen laihdutusyrityksen seurauksena. Jatkuva oksentelu aiheuttaa pahoinvointia, hammasvaivoja
, ruokatorven refluksitautia, anemiaa, elimistön dehydraatiota, hyponatremiaa sekä turvotusta poskissa, monesti myös ummetuksesta ja vatsan toimintahäiriöistä. Naisilla kuukautiset saattavat jäädä väliin.
Itsehoidossa on tärkeetä lopettaa väkisin laihduttaminen, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi ovat tärkeitä. Pysyvien ruokailumuutosten toteuttamista vaikeuttaa pelko painon noususta. Laihduttamisyrityksiin sisältyvä näläntunne lisää ruoan ajattelua, jolloin ahmintakynnys pienenee. Ahminta ja oksentelu muodostavat itseään ylläpitävän kierteen. Tämän takia teveellisen ruokavalion ja säännöllisen ruokailurytmin noudattaminen on tärkeä osa itsehoitoa.
Bulimiasta kärsivän kannattaa välttää punnitusta sekä vartalonsa katselemista tai liika juoksemista tai liian kovaa harjoittelua. Eristäytyminen lisää pakonomaista syömistä. Rentoutusmenetelmät kuten jooga ja muut ninja lajit voivat vähentää bulimian taustalla olevaa psyykkistä stressiä ja siten vähentää alttiutta ahmimiseen.
Lähteet :
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Anoreksia
Anoreksia on syömishäiriö, jota ilmenee joskus tytöillä ja nuorilla naisilla mutta joskus hyvin harvoin sitä voi ilmetä myös pojilla. Nuori joka sairastuu Anoreksiaan on yleensä menestyvä ja täydellisyyteen pyrkivä. Anoreksia on yleisempi sellaisien ihmisten kohdalla, joiden harrastus tai ammatti vaatii painon hallintaa. Perinnölliset tekijät ja traumaattiset kokemukset lisäävät vaaraa sairastua anoreksiaan. Alle 1% 12-24-vuotiaista tytöistä kärsii kunnon anoreksiasta, mutta lievempiä anoreksia on yleisempi. Se alkaa nuoruusiässä. Vain 5-10% sairastuneista on miehiä/poikia.
Anoreksian tyypillisiä oireita ja seurauksia:
- laihtuminen, alipaino
- syömisen rajoittaminen
- ruokalajien jakaminen sallittuihin ja kiellettyihin
- yletön kiinnostus ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan
- lihomisen pelko, itsensä kokeminen tai näkeminen lihavana
- kuukautisten poisjääminen
- ärtyisyys, uhmakkuus, raivonpuuskat
- yliaktiivisuus, rauhattomuus, pakkoliikunta, unettomuus
- erityisesti ruokaan, syömiseen ja liikuntaan liittyvät säännöt ja rituaalit
- eristäytyneisyys, ulkopuolisuuden tunne
- hiusten lähteminen ja oheneminen
- lihasvoiman heikentyminen, lihasmassan väheneminen
- paleleminen, ruumiin lämpötilan lasku, hidas pulssi ja matala verenpaine
- untuvainen lanugo-karvoitus kasvoilla tai muualla kehossa
Anoreksia saattaa alkaa laihdutusyrityksestä, joka riistäytyy syömättömyyskierteeksi. Laukaisijana on ruumiinkuvan häiriö, jonka seurauksena kärsivä pelkää rasvakudoksen kertymistä ja lihavuutta. Seurauksena on pakonomainen ja salaileva laihduttaminen todella laihaksi. Laihduttamisen nälkiintyminen lisää syömishäiriötä ylläpitävää masennusta ja ruokaa koskevia pakkoajatuksia. Yleensä he eristäytyvät sosiaalisesti, ovat ilottomia ja kärsivät ärtyisyydestä, masennuksesta ja unettomuudesta.
Oireita ovat rasvaisen ja kaloripitoisen ruoan välttäminen. Ruokana ovat yleensä ainoastaan vihannekset ja hedelmät. Monet häiriöstä kärsivät yrittävät hallita painonnousuaan pakonomaisella liikunnalla, virtsan eritystä lisäävillä lääkkeillä tai ulostuslääkkeillä.
Lähteet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00111
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anoreksia_nervosa
http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/syomishairiot3.html
keskiviikko 22. huhtikuuta 2015
Liikuntapäiväkirja
13.4.2015 (ma)
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
liikuntatunti 75 min
Pyöräily kotiin 20 min
Treenit: alkulämpö 30 min, jää 90 min ja loppulämpö 30 min
14.4.2015 (ti)
Pyöräily kouluun 20 min
Pyöräily kotiin 20 min
Treenit: alkulämpö 30 min, jää 90 min ja loppulämpö 30 min
15.4.2015 (ke)
Pingis 10 min
Treenit: alkulämpö 30 min, jää 90 min ja loppulämpö 30 min
16.4.2015 (to)
Liikkatunti 75 min
Pihapelejä 120 min
Koiralenkki 15 min
17.4.2015 (pe)
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
Pyöräily kotiin 20 min
Skeittausta 90 min
Sählyä 30 min
18.4.2015 (la)
Pihapelejä 60 min
19.4.2015 (su)
Pihapelejä 120 min
Kuntopiiri 30 min
Koiralenkki 15 min
20.4.2015 (ma)
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
Liikuntatunti 75 min
Pyöräily kotiin 20 min
Sähly 75 min
21.4.2015 (ti)
Pyöräily kouluun 20 min
Pyöräily kotiin 20 min
Sähly 60 min
22.4.2015 (ke)
Pyöräily kouluun 20 min
Pingis 10 min
Pyöräily kotiin 20 min
Pihapelit 60 min
23.4.2015 (to)
Pyöräily kouluun 20 min
Liikuntatunti 75 min
Pyöräily kotiin 20 min
Pihapelit 120 min
25.4.2015 (pe)
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
Pyöräily kouluun 20 min
26.4.2015 (la)
Ulkoilua 60 min
27.4.2015 (su)
Laukomista 30 min
Puntti 45 min
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
liikuntatunti 75 min
Pyöräily kotiin 20 min
Treenit: alkulämpö 30 min, jää 90 min ja loppulämpö 30 min
14.4.2015 (ti)
Pyöräily kouluun 20 min
Pyöräily kotiin 20 min
Treenit: alkulämpö 30 min, jää 90 min ja loppulämpö 30 min
15.4.2015 (ke)
Pingis 10 min
Treenit: alkulämpö 30 min, jää 90 min ja loppulämpö 30 min
16.4.2015 (to)
Liikkatunti 75 min
Pihapelejä 120 min
Koiralenkki 15 min
17.4.2015 (pe)
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
Pyöräily kotiin 20 min
Skeittausta 90 min
Sählyä 30 min
18.4.2015 (la)
Pihapelejä 60 min
19.4.2015 (su)
Pihapelejä 120 min
Kuntopiiri 30 min
Koiralenkki 15 min
20.4.2015 (ma)
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
Liikuntatunti 75 min
Pyöräily kotiin 20 min
Sähly 75 min
21.4.2015 (ti)
Pyöräily kouluun 20 min
Pyöräily kotiin 20 min
Sähly 60 min
22.4.2015 (ke)
Pyöräily kouluun 20 min
Pingis 10 min
Pyöräily kotiin 20 min
Pihapelit 60 min
23.4.2015 (to)
Pyöräily kouluun 20 min
Liikuntatunti 75 min
Pyöräily kotiin 20 min
Pihapelit 120 min
25.4.2015 (pe)
Pyöräily kouluun 20 min
Salivuoro 30 min
Pyöräily kouluun 20 min
26.4.2015 (la)
Ulkoilua 60 min
27.4.2015 (su)
Laukomista 30 min
Puntti 45 min
keskiviikko 4. maaliskuuta 2015
Seurustelu
Seurustelu on rakkauteen perustuva suhde ennen kihlausta, avo- tai avioliittoa. Ensiksi se voi olla viestien lähettämistä, vanhempana kahden ihmisen välistä vuorovaikutusta, yhdessä olemista. Siinä on samaa kuin tosi hyvässä ystävyydessä, mutta tunteet ovat erilaiset seurustelukumppania kuin ystävää kohtaa.
Seurustelu on ihmissuhdetaitojen opettelemista. Usein se tarkoittaa sitoutumista yhteisesti sovitulla tavalla seurustelusuhteeseen. Seurusteluun sitoutuessaan täytyy olla valmis huomiomaan toista ihmistä itsensä lisäksi. Seurustelun pitäisi olla tasavertainen ihmissuhde.
Ei ole sääntöä siitä, minkä ikäisenä seurustelu pitäisi aloittaa. Jokaisen nuoren tunnekehitys voi olla saman ikäisenä eri vaiheessa, joten myös seurusteluun liittyvät asiat tulevat ajankohtaiseksi eri-ikäisenä nuorilla.
Ensimmäiset rakkaudella ja tunteen palolla alkaneet seurustelusuhteet vakiintuvat harvoin pysyviksi parisuhteiksi. Nuorelle seurustelusuhteen loppu voi olla todella kova paikka. Varsinkin ensirakkauden päätös voi tuntua katastrofilta ja elämän lopulta. Erityisen kipeä tilanne on silloin, jos nuori tulee hylätyksi yhtäkkiä tai seurustelukumppani on rakastunut toiseen.
Helppoa ei ole myöskään se jos haluaa lopettaa suhteen. Välillä nuorten seurustelujen loppumiset ovat dramaattisia.
Rikoslaissa ei oteta kantaa seurusteluun, vaan seksuaalisen kanssakäymiseen, jos toinen osapuoli on nuorempi kuin 16 – vuotta. Seurusteleminen ei ole kiellettyä, vaikka ikäeroa olisi muutama vuosi, jos suhde ei sisällä seksiä.
Lähteet:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_seurustelee/
https://www.nyyti.fi/tietoa/seurustelu-ja-parisuhde/
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/mina-ja-muut/seurustelu2/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seurustelu
Seurustelu on ihmissuhdetaitojen opettelemista. Usein se tarkoittaa sitoutumista yhteisesti sovitulla tavalla seurustelusuhteeseen. Seurusteluun sitoutuessaan täytyy olla valmis huomiomaan toista ihmistä itsensä lisäksi. Seurustelun pitäisi olla tasavertainen ihmissuhde.
Ei ole sääntöä siitä, minkä ikäisenä seurustelu pitäisi aloittaa. Jokaisen nuoren tunnekehitys voi olla saman ikäisenä eri vaiheessa, joten myös seurusteluun liittyvät asiat tulevat ajankohtaiseksi eri-ikäisenä nuorilla.
Ensimmäiset rakkaudella ja tunteen palolla alkaneet seurustelusuhteet vakiintuvat harvoin pysyviksi parisuhteiksi. Nuorelle seurustelusuhteen loppu voi olla todella kova paikka. Varsinkin ensirakkauden päätös voi tuntua katastrofilta ja elämän lopulta. Erityisen kipeä tilanne on silloin, jos nuori tulee hylätyksi yhtäkkiä tai seurustelukumppani on rakastunut toiseen.
Helppoa ei ole myöskään se jos haluaa lopettaa suhteen. Välillä nuorten seurustelujen loppumiset ovat dramaattisia.
Rikoslaissa ei oteta kantaa seurusteluun, vaan seksuaalisen kanssakäymiseen, jos toinen osapuoli on nuorempi kuin 16 – vuotta. Seurusteleminen ei ole kiellettyä, vaikka ikäeroa olisi muutama vuosi, jos suhde ei sisällä seksiä.
Lähteet:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_seurustelee/
https://www.nyyti.fi/tietoa/seurustelu-ja-parisuhde/
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/mina-ja-muut/seurustelu2/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seurustelu
keskiviikko 11. helmikuuta 2015
Sukupuolitaudit
Klamydia, kondylooma, sukuelinherpes, kuppa, tippuri, mycoplasma genitalium, HIV-infektio, trikomoniaasi ja lymfogranuloma venerum ovat sukupuolitauteja. Myös joskus hepatiitti B luetaan sukupuolitaudeiksi.Sukupuolitaudeiksi kutsutaan joukkoa bakteerien, virusten ja alkueläinten aiheuttamia tauteja, jotka tarttuvat lähes aina seksikontaktissa.
Taudit tarttuvat suojaamattomassa seksissä rikkoutuneen ihon sekä limakalvon kosketuksessa. Tartunta voi tapahtua terskan, emättimen, peräsuolen tai suun limakalvolle. Paikallaan pysynyt kondomi yhdynnän ajan suojaa useimmilta tartunnoilta. Kondomin rikkoutumisen vaaraa vähentää liukuvoide. Kondyloomassa ja sukuelinherpeksessä tartunta voi tapahtua kondomilla suojattujen alueiden ulkopuolella, myös taudin oireettomassa vaiheessa. Uimahallin vedestä, saunan lauteilta tai WC-istuimesta seksitaudit eivät tartu.
Kaikki seksitaudit voivat olla ensiksi oireettomia. Tutkimuksiin kannattaa mennä pienenkin epäilyn herätessä ja jos on ollut suojaamattomassa seksikontaktissa jonkun muun kuin vakituisen kumppanin kanssa. Oireita voivat olla kirvely virtsatessa tai virtsaamisvaikeudet, poikkeava vuoto virtsaputkesta tai emättimestä, kutina, kirvely, näppylät, rakkulat tai haavaumat sukuelinten alueella, alavatsakipu ja kuume.
Klamydian itämisaika on n.7-28 vuorokautta. Miehillä oireena on virtsaputken vuotoa ja kirvelyä, mutta tauti saattaa olla oireeton. Naisilla klamydia on melkein aina oireeton, mutta jos oireita ilmenee, ne ovat poikkeavaa valko- tai verenvuotoa emättimestä, kirvelyä virtsatessa ja tiheää virtsaamisen tarvetta sekä lantiokipua.
Klamydia voidaan hoitaa toteamisen jälkeen antibiooteilla. Antibioottikuuri kestää viikosta kahteen, jonka jälkeen pitää käydä uusintatestauksessa, jossa varmistetaan että antibiootit ovat parantaneet tartunnan.
Tippuri hoidetaan antibioottikuurilla. Kuuri kestää monta päivää. Kuurin jälkeen tippurin täydellinen parantuminen tarkistetaan puhelinsoitolla lääkärille tai lääkärikäynnillä.
Kuppa
Kupan aiheuttaja on bakteeri, joka tarttuu seksikontakteissa limakalvojen ja ihon rikkoumien kautta. Kupan aiheuttamien oireiden ja taudinkulun perusteella jaetaan tauti vaiheisiin, jotka seuraavat toisiaan jos tautia ei hoida.
Primaarikuppa on sukuelinten, peräaukon tai suun alueelle limakalvoille tai iholle ilmestyy yksi tai useampi kivuton kova haavauama, joka paranee n.3-6 viikossa. Haavauman ilmestymisen jälkeen haavauma-alueen lähistön imusolmukkeet turpoavat.
Sekundaarikuppa alkaa noin 2 kuukauden kuluttua tartunnasta, jolloin bakteeri leviää kaikkialle elimistöön. Yleisoireina saattaa esiintyä lämpöilyä ja pahoinvointia. Iho-oireina vartalolla esiintyvää ihottumaa tai muutaman millimetrin halkaisijaltaan olevia kovia näppyjä, erityisesti kämmenten ja jalkapohjien alueella. Myös hiustenlähtöä saattaa olla. Tämän jälkeen sairaus muuttuu oireettomaksi latenttikupaksi.
Tertiäärikuppa tulee noin 4-40 vuoden kuluttua tartunnasta, ja arvioiden mukaan 30-50 %:lla hoitamattomista potilaista tauti etenee tähän taudin viimeiseen vaiheeseen, jonka tavallimmat oireet ovat ihon haavat sekä keskushermosto- ja verisuonioireet.
Kuppa hoidetaan penisilliinillä. Kuuri kestää muutaman viikon, jonka aikana tauti häviää elimistöstä. Muita lääkehoitoja on olemassa, jos henkilöllä on esimerkiksi penisilliiniallergia.
Kondylooma
kondylooma on tiettyjen viruksten aiheuttama. Kondylooma on yhdynnässä tarttuva
sukupuolitauti, joka aiheuttaa syylämäisiä muodostelmia sukupuolielinten alueella. Itämisaika vaihtelee kolmesta viikosta moneen kuukauteen.
Sairaus saattaa olla oireeton ja näkymätön. Oireellisena se aiheuttaa syylämäisiä muodostelmia sukupuolielinten alueelle. Miehillä paikat ovat terskan ja esinahan alue, naisilla emättimen ja kohdunkaulan seutu. Syyliä voi olla peräaukon seudulla, välilihan alueella ja virtsaputkessa. Kutinaa ja kirvelyä virtsatessa saattaa ilmetä. Noin 15 prosentille sairastuneista tulee kukkakaalimaisia syyliä, jotka ovat matalia, lähes tunnistamattomia muutoksia, joista ei välttämättä ole suurempia oireitakaan. Kondylooma on yhdistetty lisääntyneeseen syöpäriskiin.
Kunnon parantavaa hoitoa kondyloomaan ei ole. Aktiivisen vaiheen jälkeen virus jää elimistön soluihin, kunnes immuunijärjestelmä parissa vuodessa lopulta tuhoaa sen. Syyliä voi ilmestyä ja kadota itsestään, mutta ei ole varmaa tietoa milloin tämä tapahtuu. Syyliä voidaan hoitaa poistamalla niitä. Oireet pienenevät kondylooman mennessä latenttivaiheeseen, mutta tässäkin vaiheessa kondylooma saattaa tarttua partneriin.
HIV
Hiv eli immuunikatovirus on elimistön puolustusjärjestelmää tuhoava virus, joka aiheuttaa ihmiselle pysyvän infektion. Hi-virus pystyy muuntautumaan perimältään isäntäsolunsa kaltaiseksi ja sitä on tosi vaikea tuhota lääkkeillä. Virus tunkeutuu T-auttajavalkosoluihin ja tuhoaa niitä. Ilman lääkehoitoa hiv-tartunnan saaneella elimistön oma puolustuskyky heikkenee ja hän altistuu monille erilaisille sairauksille. Hoitamattomana hiv-tartunta johtaa aidsiin. Hiv-tartunnan saanut saattaa olla vuosia oireeton.
Tällä hetkellä HIV:hen tai AIDS:iin ei ole parantavaa hoitoa. Hoitomuotona HIV:ssä käytetään antiviraalisia lääkkeitä. Antiviraaliset lääkkeet eivät kuitenkaan tuhoa virusta elimistöstä, ja hoito kestää loppuelämän. Joissain tapauksessa lääkehoito estää HIV:n kehittymisen AIDS:iksi, mutta joissain tapauksissa lääke on tehoton. Antiviraaliset lääkkeet ovat aika kalliita, eikä esimerkiksi kehitysmaiden asukkailla ole varaa niihin.
Lähteet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00497
http://www.terve.fi/tulehdussairaudet/75309-sukupuolitaudit-tietopaketti-ja-kuvat-sukupuolitaudeista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolitauti
Taudit tarttuvat suojaamattomassa seksissä rikkoutuneen ihon sekä limakalvon kosketuksessa. Tartunta voi tapahtua terskan, emättimen, peräsuolen tai suun limakalvolle. Paikallaan pysynyt kondomi yhdynnän ajan suojaa useimmilta tartunnoilta. Kondomin rikkoutumisen vaaraa vähentää liukuvoide. Kondyloomassa ja sukuelinherpeksessä tartunta voi tapahtua kondomilla suojattujen alueiden ulkopuolella, myös taudin oireettomassa vaiheessa. Uimahallin vedestä, saunan lauteilta tai WC-istuimesta seksitaudit eivät tartu.
Kaikki seksitaudit voivat olla ensiksi oireettomia. Tutkimuksiin kannattaa mennä pienenkin epäilyn herätessä ja jos on ollut suojaamattomassa seksikontaktissa jonkun muun kuin vakituisen kumppanin kanssa. Oireita voivat olla kirvely virtsatessa tai virtsaamisvaikeudet, poikkeava vuoto virtsaputkesta tai emättimestä, kutina, kirvely, näppylät, rakkulat tai haavaumat sukuelinten alueella, alavatsakipu ja kuume.
Klamydia
Klamydia on sukupuoliyhdynnässä tarttuva, bakteerin aiheuttama tulehdussairaus, joka voi aiheuttaa molemmille sukupuolille yleensä virtsaputkentulehduksen kaltaisia oireita, mutta naisilla myös kohdunkaulan tulehdusta. klamydia voi olla tietämättään ja oireettomana.Klamydian itämisaika on n.7-28 vuorokautta. Miehillä oireena on virtsaputken vuotoa ja kirvelyä, mutta tauti saattaa olla oireeton. Naisilla klamydia on melkein aina oireeton, mutta jos oireita ilmenee, ne ovat poikkeavaa valko- tai verenvuotoa emättimestä, kirvelyä virtsatessa ja tiheää virtsaamisen tarvetta sekä lantiokipua.
Klamydia voidaan hoitaa toteamisen jälkeen antibiooteilla. Antibioottikuuri kestää viikosta kahteen, jonka jälkeen pitää käydä uusintatestauksessa, jossa varmistetaan että antibiootit ovat parantaneet tartunnan.
Tippuri
Tippuri on bakteerin aiheuttama tulehdussairaus. Tippuri tarttuu sukupuoliyhdynnässä. Sairauden itämisaika miehillä on n.2-7 vuorokautta. Oireina ovat märkäinen erite virtsaputkesta ja kirvely virtsatessa. Naisilla itämisaika on usein pidempi noin 7-21 vuorokautta. Oireilu on naisilla melkein aina lievempää kuin miehillä. Täysin oireeton tippuri on mahdollinen. Anaaliseksi voi johtaa peräsuolen tulehdukseen, jossa oireina voi olla epämääräistä kutinaa, kirvelyä ja vuotoa. Oraaliseksi voi aiheuttaa nielutulehduksen, jossa oireina tavallisimmin esiintyy suun tai nielun kipua, kirvelyä ja punoittelua. Tippuri voi aiheuttaa myös silmätulehduksen.Tippuri hoidetaan antibioottikuurilla. Kuuri kestää monta päivää. Kuurin jälkeen tippurin täydellinen parantuminen tarkistetaan puhelinsoitolla lääkärille tai lääkärikäynnillä.
Kuppa
Kupan aiheuttaja on bakteeri, joka tarttuu seksikontakteissa limakalvojen ja ihon rikkoumien kautta. Kupan aiheuttamien oireiden ja taudinkulun perusteella jaetaan tauti vaiheisiin, jotka seuraavat toisiaan jos tautia ei hoida.
Primaarikuppa on sukuelinten, peräaukon tai suun alueelle limakalvoille tai iholle ilmestyy yksi tai useampi kivuton kova haavauama, joka paranee n.3-6 viikossa. Haavauman ilmestymisen jälkeen haavauma-alueen lähistön imusolmukkeet turpoavat.
Sekundaarikuppa alkaa noin 2 kuukauden kuluttua tartunnasta, jolloin bakteeri leviää kaikkialle elimistöön. Yleisoireina saattaa esiintyä lämpöilyä ja pahoinvointia. Iho-oireina vartalolla esiintyvää ihottumaa tai muutaman millimetrin halkaisijaltaan olevia kovia näppyjä, erityisesti kämmenten ja jalkapohjien alueella. Myös hiustenlähtöä saattaa olla. Tämän jälkeen sairaus muuttuu oireettomaksi latenttikupaksi.
Tertiäärikuppa tulee noin 4-40 vuoden kuluttua tartunnasta, ja arvioiden mukaan 30-50 %:lla hoitamattomista potilaista tauti etenee tähän taudin viimeiseen vaiheeseen, jonka tavallimmat oireet ovat ihon haavat sekä keskushermosto- ja verisuonioireet.
Kuppa hoidetaan penisilliinillä. Kuuri kestää muutaman viikon, jonka aikana tauti häviää elimistöstä. Muita lääkehoitoja on olemassa, jos henkilöllä on esimerkiksi penisilliiniallergia.
Kondylooma
kondylooma on tiettyjen viruksten aiheuttama. Kondylooma on yhdynnässä tarttuva
sukupuolitauti, joka aiheuttaa syylämäisiä muodostelmia sukupuolielinten alueella. Itämisaika vaihtelee kolmesta viikosta moneen kuukauteen.
Sairaus saattaa olla oireeton ja näkymätön. Oireellisena se aiheuttaa syylämäisiä muodostelmia sukupuolielinten alueelle. Miehillä paikat ovat terskan ja esinahan alue, naisilla emättimen ja kohdunkaulan seutu. Syyliä voi olla peräaukon seudulla, välilihan alueella ja virtsaputkessa. Kutinaa ja kirvelyä virtsatessa saattaa ilmetä. Noin 15 prosentille sairastuneista tulee kukkakaalimaisia syyliä, jotka ovat matalia, lähes tunnistamattomia muutoksia, joista ei välttämättä ole suurempia oireitakaan. Kondylooma on yhdistetty lisääntyneeseen syöpäriskiin.
Kunnon parantavaa hoitoa kondyloomaan ei ole. Aktiivisen vaiheen jälkeen virus jää elimistön soluihin, kunnes immuunijärjestelmä parissa vuodessa lopulta tuhoaa sen. Syyliä voi ilmestyä ja kadota itsestään, mutta ei ole varmaa tietoa milloin tämä tapahtuu. Syyliä voidaan hoitaa poistamalla niitä. Oireet pienenevät kondylooman mennessä latenttivaiheeseen, mutta tässäkin vaiheessa kondylooma saattaa tarttua partneriin.
HIV
Hiv eli immuunikatovirus on elimistön puolustusjärjestelmää tuhoava virus, joka aiheuttaa ihmiselle pysyvän infektion. Hi-virus pystyy muuntautumaan perimältään isäntäsolunsa kaltaiseksi ja sitä on tosi vaikea tuhota lääkkeillä. Virus tunkeutuu T-auttajavalkosoluihin ja tuhoaa niitä. Ilman lääkehoitoa hiv-tartunnan saaneella elimistön oma puolustuskyky heikkenee ja hän altistuu monille erilaisille sairauksille. Hoitamattomana hiv-tartunta johtaa aidsiin. Hiv-tartunnan saanut saattaa olla vuosia oireeton.
Tällä hetkellä HIV:hen tai AIDS:iin ei ole parantavaa hoitoa. Hoitomuotona HIV:ssä käytetään antiviraalisia lääkkeitä. Antiviraaliset lääkkeet eivät kuitenkaan tuhoa virusta elimistöstä, ja hoito kestää loppuelämän. Joissain tapauksessa lääkehoito estää HIV:n kehittymisen AIDS:iksi, mutta joissain tapauksissa lääke on tehoton. Antiviraaliset lääkkeet ovat aika kalliita, eikä esimerkiksi kehitysmaiden asukkailla ole varaa niihin.
Lähteet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00497
http://www.terve.fi/tulehdussairaudet/75309-sukupuolitaudit-tietopaketti-ja-kuvat-sukupuolitaudeista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolitauti
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)