Ihmisen elimistö tarjoaa erinomaisen kasvualustan monenlaisille mikrobeille. Suurin osa ihmiseen tulevista mikrobeista on vaarattomia. Osa taas erittäin haitallisia erittämiensä myrkkyjen takia.
Elimistön puolustus voidaan jakaa kolmeen osaan, ulkoiseen ja kahteen eri sisäiseen puolustukseen. Ulkoiseen puolustukseen kuuluu kaikki se mikä yrittää estää mikrobeja pääsemästä kehoon sisään eli iho ja limakalvot sekä ruoansulatuskanava.
Iholla elää monia ihmisille vaarattomia bakteereita, jotka pystyvät estämään ihmisille haitallisten bakteerien lisääntymisen. Ihon ja limakalvojen eritteet mm. hiki ja lima, ovat myös tärkeä osa puolustusta.
Sisäiseen puolustukseen kuuluvat syöjäsolut, jotka tuhoavat ja hajottavat elimistölle vieraita, infektoituneita ja vaurioituneita soluja. Tulehdusreaktiot ovat myös osa sisäistä puolustusta. Lisäksi on vielä useita erilaisia proteiineja eli valkuaisaineita, jotka toimivat vasta- ja viestintäaineina mikrobeja kohdatessaan.
Antibioottien tarkoituksena on estää bakteerin normaalia toimintaa ja lisääntymistä vahingoittamatta kudoksen soluja. Jokaisella antibiootilla on oma tapansa vaikuttaa bakteerin toimintaan. Esimerkiksi penisilliini estää bakteerin soluseinämän rakentumista. Antibiootit eivät tehoa viruksiin, koska niillä ei ole keinoa vaikuttaa viruksen toimintoihin: virus ei ole elävä organismi, eikä sillä ole bakteerien aineenvaihduntaa. Lisäksi se on suojassa kudoksen solujen sisällä. On olemassa viruslääkkeitä, jotka hidastavat virusten lisääntymistä. Mutta ne eivät estä sitä kokonaan. Virusten leviämistä ehkäistään rokotteilla, jotka saavat ihmisen oman immuunipuolustuksen rakentamaan vastustuskyvyn virusta vastaan jouduttuaan rokotteen avulla tekemisiin esimerkiksi viruksen proteiinikuoren kappaleiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti