Liikunnan terveysvaikutukset

Kaikki tarvitsevat liikuntaa. Liikkuessa vahvistuu luusto ja lihakset. Sydämen ja keuhkojen sekä verenkierron toiminta tehostuvat. Kun liikkuu tarpeeksi paino pysyy kurissa ja monien sairauksien vaaraa pienenee. Liikunnalla pystytään ehkäistä joitakin sairauksia ja se on hyvä lääke monien sairauksien hoitoon.
 
Keskittymiskyky ja muisti parantuvat liikunnan vaikutuksesta. Nukahtaminen on helpompaa ja unen laatu parempaa. Näin liikunta auttaa uusien asioiden oppimisessa ja muistamisessa. Liikunta parantaa useasti itsetuntoa ja mielialaa. Jokaisella pitäisi olla liikuntaan liittyvä harrastus, koska se pitää hyvässä kunnossa ja antaa uusia kavereita.

Luut ovat ihmisen sisäinen tukiranka ja ne mahdollistavat pystyasennossa seisomisen ja liikkumisen. Pallopelit, jumppa sekä juoksu- ja hyppylajit parantavat luustoa.

Liikunta vaikuttaa lihaksiin monella tavalla se lisää kestävyyttä, voimaa ja tehoa. Lihaksiston takia ihminen liikkuu ja hallitsee kehon osien liikkeitä. Kuntosaliharjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu parantavat lihaskuntoa.

Tärkeää on myös venyttely. Se lisää liikkuvuutta ja lihasten kimmoisuutta sekä parantaa palautumiskykyä.  
Liikunnasta on myös haittavaikutuksia. Liian rasittavasta treenistä voi syntyä rasitusvammoja, ylikunto tai joskus harvoin jopa kuolema. Tämän takia liikunnan kuormittuvuutta tullee lisätä vähän kerralla.

Säännöllinen liikunta tiivistettynä

• vähentää kehon ylimääräisen rasvan määrää
• alentaa kohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksiin
• vahvistaa luita ja lihaksia
• parantaa ryhtiä ja kuntoa
• vähentää ummetusta
• kohentaa mielialaa ja rentouttaa
• parantaa kehontuntemusta
• antaa voimia arkeen
• tuo paremman unen
• lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista
• hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä
• parantaa lievän ja kohtalaisen masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita.

Terveyden ylläpitämiseksi liikunnan on oltava säännöllisesti toistuvaa se ei auta jos se kestää vain muutaman viikon vaan sen pitää olla elämäntapa.






Lähteet:

http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikunnanvaikutukset

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934#s2

http://www.sydanliitto.fi/saannollisen-liikunnan-terveysvaikutukset#.VWGcQWzGOM8

http://fi.wikipedia.org/wiki/Venyttely

Kuinka kasvatat Pikku-Jaakon

Kun Pikku-Jaakko tulee kotiin, sen ensimmäiset viikot ovat yhteiselämänne kannalta erittäin tärkeitä. Se oppii luottamaan sinuun laumanjohtajana ja imee itseensä paljon vaikutteita ja oppeja tavallisissa arkielämän tilanteissa. Kun kasvatat Pikku-Jaakkosi rakkaudella ja opetat sille kotisi säännöt saat Pikku-Jaakon myötä elämääsi laatua. Saat moninkertaisesti takaisin kaiken siihen panostamasi.

Ennen Pikku-Jaakon tuloa on hyvä miettiä, mitkä säännöt haluat sille opettaa. Pikku-Jaakko olettaa laumansa johtajan olevan rauhallinen ja määrätietoinen. Kun käyttäydyt niin, Pikku-Jaakkosi luottamus sinuun ja kykyysi johtaa säilyy.

Monet asiantuntijat antavat uudelle omistajalle ohjeet Pikku-Jaakon hoidosta ja ruokinnasta. Alkuajan kysymyksissä kannattaakin aina ensin kääntyä asiantuntijan puoleen, sillä hän tuntee pennut parhaiten. Hän on myös nähnyt Pikku-Jaakkosi alkuvaiheet.

Heti kun rokotukset ovat kunnossa Pikku-Jaakkosi on valmis tutustumaan erilaisiin ympäristöihin ja toisiin ihmisiin. Näin siitä tulee mahdollisimman rohkea ja sosiaalinen. Se saa myös hyvän lähtökohdan kasvaa yhteiskuntakelpoiseksi Jaakoksi.


Lähteet:

Iloinen pentu

Oma tieto

Unen merkitys

Unen aikana keho palautuu päivän rasituksesta se on myös tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta. Uni huoltaa aivoja sekä kehoa, esim. oppimiseen ja muistamiseen tarvitaan riittävää nukkumista, hormonien ja valkuaisaineiden tuotanto lisääntyy kun nukkuu. Liian vähäinen uni näkyy väsymyksenä, keskittymiskyvyn alenemisena, rauhattomuuden lisääntymisenä ja ärtyisyytenä ihmisen käyttäytymisessä.

Unessa on kaksi päälajia: perus- ja vilkeuni. Näistä käytetään nimitystä non-REM-uni ja REM-uni.

• Non-REM-uni on jaettu kolmeen syvyysluokkaan, ja sitä kuvaillaan rauhalliseksi uneksi. Unijakson alussa tulevien syvimpien vaiheiden aikana herääminen on vaikeaa tai mahdotonta.
• REM-univaiheessa elimistö toimii vilkkaasti. REM-unessa ihmisille tulee nopeita silmänliikkeitä sekä unennäkö on vilkkaimmillaan. REM-unessa tapahtuu nykiviä raajaliikkeitä, mutta ei muuta motoriikkaa.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa yöunien pituutta vaan määrä riippuu yksilöstä. keskimäärin unenpituus on noin 7,5 tuntia. Joillekin ihmisille 7,5 tuntia riittää hyvin jotkut nukkuvat vielä vähemmän mutta joillekin se on liian vähän. Unen pituuden määrää terveyden tila, geneettiset tekijät sekä elämäntavat ja muut ulkoiset tekijät.
Leikki-ikäisen lapsen pitäisi nukkua 10–13 tuntia vuorokaudessa.
Murrosikäisen nuoren pitää nukkua n.10 tuntia yössä.

Jokaisella on erilainen keho. Parhaiten nukut, kun sänky on oikeanlainen sinulle. Silloin nukut paremmin. Huono sänky, varsinkin liian löysä patja tai huono tyyny saattavat olla syynä selkä- ja niskakipuihin sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin.

 
Unen tehtävät tiivistettynä:

•    Palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut.
•    Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.
•    Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.
•    Palauttaa henkisen voiman ja vireyden.
•    Auttaa käsittelemään tunteita.
•    Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä.





Lähteet:

http://www.neuvoset.com/Unen_merkitys

http://www.energiakeskus.com/energiasivut/symboliikka/unet.PHP

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/nuori/

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/taapero/

Bulimia

Bulimialla tarkoitetaan ruoan ahmintakohtauksia. Kohtauksille tyypillistä on suuren ruokamäärän syöminen aika lyhyessä ajassa ja tunne syömisen hallinnan puutteesta,jonka jälkeen yleensä itse aiheutetaan oksentaminen.
Bulimia saattaa olla stressin tai mielialojen takia tuleva kohtaus. Melkein aina bulimia on kuitenkin oire syömishäiriöstä.
Ahmimishäiriölle tyypillistä on kahdesti viikossa tulevat ahmimiskohtaukset ja niiden seurauksena oksentelu ja muut keinot välttää lihomista. Häiriölle on olennaista lihavuuden pelko. Välttääkseen ahmimiskohtausten seurauksena tulevaa lihomista, ahmimishäiriötä sairastavat oksentelevat ja käyttävät aika paljon tai jopa väärin ulostuslääkkeitä. Painonnousun välttämiseksi myös liikutaan ja paastotaan vaikka väkisin.
Ahmimishäiriö on lisääntynyt syömishäiriö viime vuosien aikana. Yleensä se on teini tyttöjen ja nuorten naisten häiriö. Häiriö voi alkaa epäonnistuneen laihdutusyrityksen  seurauksena. Jatkuva oksentelu aiheuttaa pahoinvointia, hammasvaivoja
, ruokatorven refluksitautia, anemiaa, elimistön dehydraatiota, hyponatremiaa sekä turvotusta poskissa, monesti myös ummetuksesta ja vatsan toimintahäiriöistä. Naisilla kuukautiset saattavat jäädä väliin.

Itsehoidossa on tärkeetä lopettaa väkisin laihduttaminen, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi ovat tärkeitä. Pysyvien ruokailumuutosten toteuttamista vaikeuttaa pelko painon noususta. Laihduttamisyrityksiin sisältyvä näläntunne lisää ruoan ajattelua, jolloin ahmintakynnys pienenee. Ahminta ja oksentelu muodostavat itseään ylläpitävän kierteen. Tämän takia teveellisen ruokavalion ja säännöllisen ruokailurytmin noudattaminen on tärkeä osa itsehoitoa.
Bulimiasta kärsivän kannattaa välttää punnitusta sekä vartalonsa katselemista tai liika juoksemista tai liian kovaa harjoittelua. Eristäytyminen lisää pakonomaista syömistä. Rentoutusmenetelmät kuten jooga ja muut ninja lajit voivat vähentää bulimian taustalla olevaa psyykkistä stressiä ja siten vähentää alttiutta ahmimiseen.

 

 

 

Lähteet :

 

 

    http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/syomishairiot4.html

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bulimia_nervosa

 

http://www.terve.fi/bulimia/bulimia

Anoreksia

Anoreksia on syömishäiriö, jota ilmenee joskus tytöillä ja nuorilla naisilla mutta joskus hyvin harvoin sitä voi ilmetä myös pojilla. Nuori joka sairastuu Anoreksiaan on yleensä menestyvä ja täydellisyyteen pyrkivä. Anoreksia on yleisempi sellaisien ihmisten kohdalla, joiden harrastus tai ammatti vaatii painon hallintaa. Perinnölliset tekijät ja traumaattiset kokemukset lisäävät vaaraa sairastua anoreksiaan. Alle 1% 12-24-vuotiaista tytöistä kärsii kunnon anoreksiasta, mutta lievempiä anoreksia on yleisempi. Se alkaa nuoruusiässä. Vain 5-10% sairastuneista on miehiä/poikia.


Anoreksian tyypillisiä oireita ja seurauksia:

• laihtuminen, alipaino
• syömisen rajoittaminen
• ruokalajien jakaminen sallittuihin ja kiellettyihin
• yletön kiinnostus ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan
• lihomisen pelko, itsensä kokeminen tai näkeminen lihavana
• kuukautisten poisjääminen
• ärtyisyys, uhmakkuus, raivonpuuskat
• yliaktiivisuus, rauhattomuus, pakkoliikunta, unettomuus
• erityisesti ruokaan, syömiseen ja liikuntaan liittyvät säännöt ja rituaalit
• eristäytyneisyys, ulkopuolisuuden tunne
• hiusten lähteminen ja oheneminen
• lihasvoiman heikentyminen, lihasmassan väheneminen
• paleleminen, ruumiin lämpötilan lasku, hidas pulssi ja matala verenpaine
• untuvainen lanugo-karvoitus kasvoilla tai muualla kehossa

Anoreksiaa sairastavat nuoret eivät myönnä oireitaan. Tämän takia heitä on vaikea hoitaa. Anoreksia on melkein aina pitkäaikainen: syömishäiriöiden sairausaika on 6–7 vuotta. Joskus se saattaa parantua nopeasti. Hoidossa on kaksi erilaista tasoa: ravitsemustilan korjaaminen ja psykoterapeuttinen hoito. Hoito alkaa alipainoisuuden korjaamisella. Hoitokäytänteet vaihtelevat riippuu maasta, mutta henkeä uhkaavan alipainoisuuden hoitaminen aloitetaan sairaalassa. Hoitopaikan valinta somaattisella tai psykiatrisella osastolla tehdään potilaan kunnon mukaisesti.

Anoreksia saattaa alkaa laihdutusyrityksestä, joka riistäytyy syömättömyyskierteeksi. Laukaisijana on ruumiinkuvan häiriö, jonka seurauksena kärsivä pelkää rasvakudoksen kertymistä ja lihavuutta. Seurauksena on pakonomainen ja salaileva laihduttaminen todella laihaksi. Laihduttamisen nälkiintyminen lisää syömishäiriötä ylläpitävää masennusta ja ruokaa koskevia pakkoajatuksia. Yleensä he eristäytyvät sosiaalisesti, ovat ilottomia ja kärsivät ärtyisyydestä, masennuksesta ja unettomuudesta.
Oireita ovat rasvaisen ja kaloripitoisen ruoan välttäminen. Ruokana ovat yleensä ainoastaan vihannekset ja hedelmät. Monet häiriöstä kärsivät yrittävät hallita painonnousuaan pakonomaisella liikunnalla, virtsan eritystä lisäävillä lääkkeillä tai ulostuslääkkeillä.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00111

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anoreksia_nervosa

http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/syomishairiot3.html